Suomen verkkolaskulaki (241/2019) antaa oikeuden vaatia rakenteellinen EN 16931 -verkkolasku — miten tekoäly automatisoi laskutuksen ja talousprosessit sen ympärillä.
dgm on riippumaton osFoundry-integraatiokumppani — ei sidoksissa osFoundryn valmistajaan, eikä dgm:llä ole vielä valmiita asiakasintegraatioita.
Suomen verkkolaskulaki tekee rakenteellisen laskudatan käsittelystä luontevan tekoälykohteen. Tässä miten.
Verkkolasku Suomessa
Suomessa verkkolaskulaki (laki 241/2019) antaa yritykselle, jonka liikevaihto ylittää 10 000 €, oikeuden vaatia rakenteellinen verkkolasku (EN 16931 -standardin mukainen) toiselta yritykseltä 1.4.2020 alkaen — pelkkä PDF sähköpostissa ei riitä. Toisin kuin Belgiassa, Suomessa ei ole erillistä uutta 2026 yleistä B2B-lähetyspakkoa; laki perustuu pyyntöoikeuteen. Käytännössä tämä tekee rakenteellisen laskudatan käsittelystä luontevan kohteen tekoälypohjaiselle talous- ja laskutusautomaatiolle.
Miten tekoäly automatisoi laskutuksen
Rakenteellisesta verkkolaskusta tekoäly voi poimia ja täsmäyttää tietoja, luokitella kuluja, tunnistaa poikkeamia ja luonnostella kirjauksia — ihminen tarkistaa. Koska data on rakenteellista (EN 16931), automaatio on tarkempaa kuin pelkän PDF:n käsittely.
Miten dgm voi auttaa
dgm on riippumaton integraatiokumppani ja auttaa suomalaisia yrityksiä ottamaan osFoundry-alustan käyttöön — ensimmäisen järkevän käyttötapauksen valinnasta konkreettiseen toteutukseen ja olemassa olevien järjestelmien liittämiseen. dgm ei ole sidoksissa osFoundryn valmistajaan eikä sillä ole vielä valmiita asiakasintegraatioita — siksi kuvataan tarjottuja palveluja, ei aiempia tuloksia. Jos haluat rajata realistisen aloitusprojektin, dgm auttaa suunnittelussa.